JOhdatus Valmennusfilosofiaan

Mitä enemmän ymmärrämme filosofiasta, sitä enemmän ymmärrämme, että mikään ei ole yhtä käytännöllistä kuin hyvin pohdittu filosofia, niin urheilussa kuin elämässä. Filosofiamme johdattaa meitä päivästä toiseen, ohjaa elämäämme ja auttaa tulkitsemaan elämässämme tapahtuvia tapahtumia. Filosofia auttaa meitä vastaamaan peruskysymyksiin mitä, miksi ja kuinka asiat toimivat. Filosofiamme asettaa uskomuksemme ja periaatteemme, jotka taas määräävät sen, kuinka koemme elämämme. Sen avulla hahmotamme ihmistä ja suhdettamme heihin. Filosofia reflektoi arvomaailmaamme koko elämämme ajan.  Hyvin pohdittu valmennusfilosofia auttaa muun muassa fokusoitumaan innokkaasti, alentaa stressiä, antaa toiminnasta suurempaa nautintoa ja ennen kaikkea parantaa valmennusta. (Burton & Raedeke 2008, 4-5.)

Valmennusfilosofia auttaa tekemään oikeita päätöksiä oikeaan aikaan muun muassa harjoittelussa ja kilpailussa. Pitkälle kehitetty valmennusfilosofia auttaa tekemään päätöksiä ilman tilanteiden luomia suurempia paineita. (Burton & Raedeke 2008, 13.) Valmennusfilosofia auttaa pysymään arvomaailmassa päätöksiä tehdessä. Vaikeissa päätöksissä filosofia helpottaa ja nopeuttaa päätöksentekoa. Yleensä asiat ratkeavat ajan kanssa pohdittuna, mutta entä kun pohtimisaikaa ei ole? Filosofia ei tietenkään anna valmiita vastauksia, mutta se ohjaa päätöksentekoa. (Burton & Raedeke 2008, 4-5.)

Filosofiassa käsitellään henkilökohtaisesti omaa osaamista, asennetta, arvomaailmaa, normeja ja sosiaalisuutta elämässä. Jos yhteiskunnan normit eroavat radikaalisti omista normeista, tulee ongelmia. (Burton & Raedeke 2008, 5.)

Filosofian kehittymisen avain on opetella tuntemaan itsensä ja priorisoida valmennuksellisia asioita. Ymmärtääkseen valmennusfilosofiaa täytyy ensin tuntea itsensä. Filosofia muokkaantuu ja kehittyy jatkuvasti, ja ihmisen onkin säännöllisesti hyvä pysähtyä miettimään arvomaailmaansa ja seuraamaan omaa ajatteluaan sekä toimintaansa. On hyvä pohtia, kuinka uskomukset muokkaantuvat ja mitkä tekijät työntävät valmentajaa lähemmäksi omia uskomuksiaan ja mitkä taas kauemmaksi. Myös muiden palautteen kuunteleminen kehittää filosofiaa. Tällöin löydetään usein heikkouksia, joita voidaan sitten kehittää. (Burton & Raedeke 2008, 4-5.)

Itsensä tuntemisen lisäksi valmentajan täytyy priorisoida valmennustavoitteitaan ja arvojaan (Burton & Raedeke 2008, 5). Arvoja voi olla useita, mutta loppujen lopuksi joku niistä nousee aina toisen yläpuolelle (Burton & Raedeke 2008, 8). Valmennusfilosofiassa tärkeää on asioiden tärkeysjärjestys (Lukkarila 2015). 

Lähteet:

Burton, D. & Raedeke, T. 2008. Sport Psychology for Coaches. United States of America: Human Kinetics.

Lukkarila, J. 2015. Lapin ammattikorkeakoulu. Asiantuntijaluento 12/2015