Elämäntapamuutos
Elämäntapamuutos
Tehtävänantona oli toteuttaa harjoitusvalmennus sekä raportoida se. Harjoitusvalmennuksessa harjoittelimme nimenomaan hyvinvointivalmennusta. Raportoinnin lisäksi tähän raporttiin on koottu asiakkaalta saatu palaute sekä itsearvio.
Ensimmäinen tapaaminen
Ensimmäisellä tapaamiskerralla kartoitustilanteessa käytin hyväkseni energialaatikkoa, kokonaisvaltaista hyvinvointikartoitusta sekä elämäntilannekartoitusta. Energialaatikosta kävi ilmi, että asiakkaani koki elämässään oleva positiivista energiaa 85 prosenttia ja voimia vieviä asioita 15 prosenttia. Energiaa antavia asioita ovat terveys, sosiaaliset suhteet, koulu, ratsastus ja muu harjoittelu. Energiaa vieviä asioita taas ovat sairastelu, terveys kun ei ole terve ja tällä nimenomaisella hetkellä koulu.
Hyvinvointikartoitus (asteikolla 1-10):
Fyysinen hyvinvointi 6,5
Psyykkinen hyvinvointi 7
Sosiaalinen hyvinvointi 9
Älyllinen hyvinvointi 9,5
Emotionaalinen hyvinvointi 8,5
Elämäntilannekartoitus (asteikolla 1-10):
Terveys 6
Ulkonäkö 9
Parisuhde 8
Perhe 10
Ihmissuhteet 9
Harrastukset 9
Työ ja ura 7(ei stressaa)
Koti ja ympäristö 5(ei pysty vaikuttamaan)
Raha ja vauraus 5(ei stressaa)
Henkinen hyvinvointi 8
Kaikkien näiden kartoitusvälineiden kautta muodostimme ensimmäisen, laajan tavoitteen ”terveys”, jota lähdimme tarkentamaan. Asiakkaani haluaa olla terve ja energisempi. Terveys tarkoittaa hänelle energistä oloa, jaksamista liikkua ja opiskella ja elämää ilman kiputiloja. Hän korostaa, että psyyke vaikuttaa vahvasti terveyteen.
Asiakkaalla on energinen olo kun hän jaksaa liikkua ja opiskella. Tämä sekä vaatii että antaa energistä oloa. Energisyys tarkoittaa viittä harjoituskertaa viikossa ja sitä, ettei päivällä tarvitse ottaa päiväunia. Asiakkaan arvoja arvojärjestyksessä ovat sosiaaliset suhteet, terveys ja uni, liikunta ja koulu. Asiakkaan mukaan hänen ollessa terve, suurimmat kehityskohteet ovat unessa. Jos hän ei ole terveenä, suurin ongelma on liikunta ja tarkemmin sanottuna se, kun sitä ei pysty harrastamaan. Tällä hetkellä asiakas on suhteellisen terve.
Näiden keskustelun pohjalta tarkensimme tavoitteen koskemaan unta. Tavoitteena on saada unirytmiä kuntoon, mikä taas vaikuttaa jo itsessään positiivisesti elämänrytmiin. Uniryti tarkoittaa asiakkaalle suunnilleen samaan aikaan nukahtamista ja heräämistä.
Toimintasuunnitelmaan keräsimme asioita, joilla epäsäännöllistä unirytmiä lähdemme korjaamaan. Näitä asioita ovat 1. ajoissa rauhoittuminen iltaisin ja 2. ajoissa herääminen. Illan myöhäinen rauhoittuminen johtuu yleensä siitä, että päivän asiat käydään poikaystävän kanssa läpi vasta iltaisin, kun päivisin yhteistä aikaa ei ole. Myöhäinen heräämisaika taas johtuu myöhäisestä nukahtamisesta, epäsäännöllisistä kouluajoista sekä itsekurin puutteesta.
Jotta asiakkaani rauhoittuisi illalla aikaisemmin, pyrkii hän löytämään poikaystävänsä kanssa yhteistä aikaa jo aikaisemmin päivällä. Tämä tekee hyvää kummallekin, sillä molemmat rauhoittuvat tällöin aikaisin nukkumaan. Pyrimme löytämään aamulle motiiveja, jotka auttavat heräämisessä. Näitä motiiveja ovat muun muassa kahvinkeittimen laittaminen valmiiksi ja aamupala tekeminen valmiiksi jo illalla, jolloin kynnys aamupalan tekoon pienenee. Asiakas pyrkii myös siihen, että niin hän kuin hänen poikaystävänsä kannustavat toisiaan nousemaan ajoissa ylös.
Säännöllinen unirytmi on tavoitettu, kun asiakas on kello 22:00 sängyssä ja herätys on seitsemältä. Muistutin häntä kuitenkin siitä, että alku muutoksen tekemisessä on aina vaikeaa ja takapakkia voi tulla. Kannustin asiakastani lupaamaan itselleen palkinnon, kun hän on päässyt tavoitteeseen. Tämä palkinto voi olla esimerkiksi ravintolaillallinen tai ostosreissu.
Toinen tapaaminen
Toisella tapaamiskerralla kartoitin tilannetta seuraavien kysymysten avulla:
Tavoitteen onnistuminen asteikolla 1-10:
Mikä motivoi tavoitteessa?
Mitkä asiat syövät motivaatiotasi?
Millaista muutosta kaipaat?
Mikä on ensimmäinen askel muutoksen tekemisessä?
Eli annoin hänen arvioida tavoitteen toteutumista asteikolla 1-10, ja hän antoi itselleen arvosanan kaksi. Asiakkaan mukaan aluksi hänen unirytminsä oli hyvä, jonka jälkeen alkoi tapahtumaan valvomista ja varsinkin viikonloppuisin rytmi meni viimeistään aivan sekaisin. Viikollakaan hän ei ollut pitänyt kiinni siitä että olisi noussut aikaisemmin.
Tavoitteessa asiakasta motivoi hyvinvointi, jaksaminen ja se, että säännöllinen unirytmi tukee harjoittelua ja terveellistä ruokavaliota. Motivaatiota vieviä asioita ovat muut illan aktiviteetit ja se, että kun nukkuu myöhään, ei illalla väsytä. Voidaan myös sanoa, että myöhäiset keskustelut poikaystävän kanssa syövät tämän tavoitteen motivaatiota.
Asiakkaani kaipaa sellaista muutosta, että hän pystyisi hoitamaan kaikki päivän asiat päivän aikana, rauhoittuisi ilta-aikaan ja nukkuisi säännöllisesti. Päätimme yhdessä, että ensimmäinen konkreettinen askel kohti tavoitetta eli säännöllistä unirytmiä on se, että joka aamu huolimatta siitä mihin aikaan on menty nukkumaan, herätään ennen kello kymmentä. Tämän toivotaan vaikuttavan positiivisesti unirytmiin, sillä illalla väsy tulee aikaisemmin. Uskoimme tämän pienen konkreettisen tavoitteen olevan helpompi toteuttaa kuin ensimmäisellä kerralla asetetut suuremmat tavoitteet, joiden toteutumisen kanssa oli ollut haasteita.
Asiakkaallani oli herännyt monia huomiota oman tekemisensä suhteen ensimmäisen ja toisen tapaamisen välillä. Hänen tulisi ymmärtää itse unen tärkeys entistäkin paremmin, sillä hän ei koe unta yhtä tärkeäksi kuin esimerkiksi harjoittelua. Hänen mielestä olisi hyvä olisi varata joka illalla rauhoittumisaikaa ainakin kaksi tuntia, suunnilleen aikavälille kello 20:00-22:00. Hänen täytyy myös saada poikaystävänsä sitoutumaan tähän tavoitteeseen.
Kolmas tapaaminen
Kolmannella valmennuskerralla keskustelimme tavoitteen onnistumisesta. Asiakas oli onnistunut ensimmäisessä askeleessa, eli hän oli herännyt joka päivä ennen kymmentä. Tällä oli ollut positiivinen vaikutus illan nukahtamiseen, nukkumiseen ja näin koko unirytmiin. Kannustin asiakastani jatkamaan samalla tavalla ja totuttautumaan uuteen rytmiin. Muistutin myös, että takapakkia tulee varmasti. Tärkeintä on vain aina motivoida itsensä jatkamaan.
Asiakkaan palaute
Ensimmäisellä kerralla sain palautetta, että puheen ja kuuntelemisen suhde oli noin 60-40 prosenttia asiakkaan puhuessa enemmän. Hän myös huomautti minua läsnäolosta, joka ei kuulemma välittynyt hänelle jatkuvasti.
Toisella kerralla olin ollut jo paljon paremmin läsnä. En myöskään antanut valmiita vastauksia ja onnistuin puhumaan vähemmän ja kuuntelemaan enemmän. Kehitettävää oli siinä, että olisin voinut alustaa käyttämiäni kysymyksiäni helpommilla kysymyksillä, sillä asiakas ei aluksi saanut tarkkaa kuvaa siitä, mitä kysymyksillä hain takaa. Varsinkin viimeisin kysymys ” Mikä on ensimmäinen askel muutoksen tekemisessä?” koettiin haastavana.
Asiakas antoi idean, että hajottaisin kysymyksen ”välitavoitteiksi”. Se toimisi niin, että listattaisiin yhdessä niitä asioita, jotka tavoitteen suhteen jo toimivat ja mitkä eivät. Tämän jälkeen tartuttaisiin niihin kohtiin, jota eivät vielä toimi, ja näiden kohtien pohjalta tarkennetaan tavoite.
Esimerkki:
Herää ennen kello 10:00 -> Toteutuu
Menee sänkyyn ennen kello 22:00 -> Ei toteudu
Nukkuu 8-9 tuntia yössä -> Ei toteudu
Valitaan tarkasteltavaksi otettava tavoite ja ensimmäinen askel muutoksen tekemisessä ”ei-toteutuvista” tekijöistä.
Asiakas tulisi tehdä tietoiseksi asetetun tavoitteen ja elämätapamuutoksen tärkeysestä. Tavoitetta voisi peilata asiakkaan omiin arvoihin ja/tai motiiveihin, jonka seurauksena syntyisi oivaltamista.
Arviointi
Ensimmäiselle ja toiselle tapaamiskerralle suunnittelin, että ne tulevat sisältämään tilannekartoituksen, tavoitteen asettamisen ja toimintasuunnitelman tekemisen. Ensimmäisellä kerralla aloitamme kartoituksen aivan alusta, asetamme tavoitteet ja luomme toimintasuunnitelman. Toisella kerralla tilannekartoitus koskee sitä, mihin olemme tapaamiskertojen välissä päässeet. Tällöin myös tavoitetta ja toimintasuunnitelmaa muokataan tarpeen mukaan. Kolmannelle tapaamiskerralle en suunnitellut mitään raameja, vain pidin sen täysin keskustelupainotteisena.
Valmennukset toteutuivat pääasiassa suunnitelmien mukaan. Toinen ja kolmas kerta jäivät odotettua lyhemmiksi, joten niiden kohdalla suunnitteluun olisi pitänyt panostaa enemmän. Varsinkin viimeiselle kolmannelle kerralle olisi ollut hyvä suunnitella erilaisia harjoituksia ja käyttää erilaisia keskustelun apuvälineitä sekä hyvinvointivalmennuksen työkaluja. Joka tapauksessa ensimmäinen tapaamiskerta oli onnistunut, ja myös toinen tapaamiskerta oli sisältöineen hyvä, vaikka ajallisesti jäikin 60 minuutin tavoitteesta.
Koen omaksi vahvuudekseni motivaation ja intohimon valmentamista kohtaan. Se saa minut hakemaan tietoa, oppimaan ja tekemään parhaani. Lisäksi koen, että olen helposti lähestyttävä persoona. Kehitettävää valmennuksen ja varsinkin hyvinvointivalmennuksen saralta löytyy vielä roimasti. Yleensäkin haluan kehittää itseäni vuorovaikuttajana ja sosiaalisissa tilanteissa toimijana. Haluan oppia ”lukemaan” ja ymmärtämään ihmisiä paremmin, ja luomaan lämpimiä sekä luotettavia asiakassuhteita. Lisäksi minussa on kehitettävää valmennuksien suunnittelun suhteen.
Hyvinvointivalmennus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi kiinnostavat minua, ja niiden osalla kehitettävää onkin vielä paljon. Minun tulee alkaa etsiä lisää tietoa ja käytännön kokemusta hyvinvointivalmennuksesta. Lisäksi minun tulee ohjata oppimistani ja itseni kehittämistä kohti kokonaisvaltaista hyvinvointivalmennusta.